Säveltäjät

Ampuja, Raine s. 24.01.1958 Helsinki
Ampuja, Raine opiskeli käyrätorven soittoa, musiikin teoriaa ja orkesterin johtoa Sibelius Akatemiassa vuosina 1980-1988. Hän valmistui kapellimestariksi 1988 ja siirtyi Kaartin Soittokunnan kapellimestariksi.

Ampuja on myös tunnettu puhallinmusiikkikouluttaja useilta mestariluokilta ja musiikkileireiltä Suomessa.

Vuonna 1993 hän opiskeli Englannissa, Kuninkaallisen Laivaston sotilasmusiikkikoulussa. Heti näiden opintojen jälkeen Ampuja suunnitteli ja johti Puolustusvoimien ensimmäisen Tattoo-kiertueen.

Raine Ampuja on ollut kaikkien Puolustusvoimien Tattoo-kiertueiden taiteellinen johtaja ja hänet on palkittu työstään sotilasansiomitalilla ja sotilasmusiikkiristillä.
Runsaan puhallinmusiikki tuotannon lisäksi Raine Ampuja on säveltänyt paljon eri kokoonpanoille mm. Paavin Helsingin vierailun kunniaksi tilatun seremonia musiikin ja musiikkia Lahden MM-hiihtojen 2001 avajaisiin.

Hänen tunnetuin puhallinorkesteriteos Magic perustuu Kalevalaan. Teos kertoon Väinämöisestä joka tietää laulun salaisuuden ja mahdin.

Viime vuosina Raine Ampujan yksi keskeinen mielenkiinnon kohde on ollut harrastajamusiikin kehittäminen. Hän onkin tällä hetkellä Suomen puhallinorkesteriliiton puheenjohtaja.
 
Englund, Einar
 
Forsström Timo s. 1961
Säveltäjä ja muusikko Timo Forsströmin muusikon ura alkoi hanurilla v.-67 Lasse Pihlajamaa-opistossa. Koulupoikana Timo oli rock ja soittimena kitara. Puhallinmusiikkielämään hän tutustui ensikerran Hämeenlinnan Varuskuntasoittokunnassa soitto-oppilaana 1979.

Nykyään muusikko, yliluutnantti Timo Forsström palvelee Kaartin Soittokunnassa apulaiskapellimestarina ja käyrätorven soittajana. Päätyönsä ohessa Forsström toimii mm. musiikin kustantajana. Timo Forsström on noussut pidetyimpien suomalaisten puhallinmusiikkisäveltäjien joukkoon. Hänen sävellyksiensä rakenteet ja niiden sisältämät teemat ovat selkeitä ja niissä näkyy halu tehdä helposti sisäistettävää musiikkia. Merkittävää osaa Forsströmin teosten suosiossa näyttelee lopuun asti harkittu soitinnus, joka perustuu hyvään puhallinorkesterisoittimiston tuntemukseen ja haluun palvella myös muusikkoa. Suurimpina esikuvinaan sävellys- ja sovitustyössä Timo pitää Rauno Lehtistä ja Markku Johanssonia. Timo on kertonut, että puhallinorkesterille säveltäessä huomaa prosessia usein lähestyvänsä suomalaisten puhallinorkesterien kokoonpano-ongelmien kautta. Usein joku soitinryhmä on vajaa tai sitten soittajien tekniset taidot rajoittavat kirjoitusmahdollisuuksia. Tärkeimpänä teoksenaan hän pitää teosta Waiting for Spring, joka oli ensimmäinen suurempaan suosioon päässyt teos. Timon viimeisin puhallinorkesterihitti on CastlePark josta löytyy jo ainakin 5 levytystä.

Vuosituhannen vaihteessa on Timostä tullut myös haluttu iskelmäsäveltäjä. Hänen käsialaansa ovat mm. Tangokuningas Jouni Keron radiohitti Käy tanssiin, tai iskelmätähtikilpailu-99 :n voittoon vienyt teos "Huomisiin". Vuosina 2001 ja 2002 Timo Forsström voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden yhteydessä järjestetyt tangosävellyskilpailut teoksilla "Kuu kylmä kuningatar" ja "Soittakaa lujempaa".
 
Heikkinen, Esko s. 04.07.1953 Kuusjärvi
Trumpetisti ja kapellimestari. Aloitti trumpetinsoiton 14 -vuotiaana Outokummun puhallinorkesterissa. Esko alkoi jo nuorena tehdä tanssikeikkaa isänsä Unto Heikkisen kanssa. Esko Heikkisen ammattimuusikon ura alkoi 1970 Kontiorannan Varuskuntasoittokunnassa ja jatkui Sibelius Akatemian Sotilasmusiikkiosastolla 1973-74. Helsingin Varuskuntasoittokunnassa (nyk. Kaartin Soittokunta) hän toimi äänenjohtajana 1975-1983.

Ensimmäisen kontaktin jazz-musiikkiin Esko Heikkinen sai Tapiola Big Bandissä ja UMO:n riveihin hän liittyi jo 1976. Toinen merkittävä kiinnitys 70-luvulla oli Jukka Linkola Oktet. Esko Heikkinen sai Suomen Jazz-liiton Yrjöpalkinnon vuonna 1998. Nykyään Esko Heikkinen toimii UMO Jazz Orchestran konserttimestarina ja lead-trumpetistina.

Heikkinen on myös tullut tunnetuksi loistokkaista vaskiyhtyesovituksistaan. Parhaiten hänen sovitustyönsä ovat esillä oman Super Brass yhtyeen konserteissa.

90-luvulla Esko Heikkinen on noussut yhdeksi Euroopan merkittävimmistä Big Band -leadtrumpetisteista. Tähän mennessä hän on esiintynyt mm. seuraavien taiteilijoiden kanssa: Dizzy Gillespie, Benny Carter, Mercer Ellington, Gil Evans, Joe Henderson, Thad Jones, Benny Golson, Dave Liebman, Arturo Sandoval, NHOP, Toots Thielemans, Mc Coy Tyner, Bob Brookmayer, Clark Terry, Dexter Gordon, Jon Faddis, Louie Bellson, Randy Brecker, Joe Williams, Freddie Hubbard, Michael Brecker, Marvin Stamm, Ray Andersson, John Scofield, The Manhattan Transfer (tour w), Mike Westbrook, Carla Bley, Natalie Cole (tour w).
 
Ikonen, Janne s.1975
Opiskelee sävellystä Sibelius - Akatemiassa Erkki Jokisen oppilaana sekä viimeistelee lyömäsoittajan opintojaan Keski-Suomen konservatoriossa, Jyväskylässä. Hän toimii myös lyömäsoitinten soitonopettajana Jyväskylän yliopistossa ja Ala-Keiteleen musiikkiopistossa. Hän on ollut Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesterin kapellimestari (1997-2000), Ala-Keiteleen suurorkesterin kapellimestari (1998-2000), puhallinorkesteri Puhkupillien varakapellimestari (1995-1998), sekä toiminut kouluttajana ja vierailevana kapellimestarina lukuisissa puhallinorkestereissa. Hän on vieraillut kapellimestarina myös Jyväskylän kaupunginorkesterissa, Jyväskylän kamariorkesterissa, Ilmavoimien Soittokunnassa ja Akateemisessa puhallinorkesterissa. Ikonen toimi vakituisena lyömäsoitinten avustajana Jyväskylän kaupunginorkesterissa vuosina 1997-2000, minkä lisäksi hän esiintynyt usean eri orkesterin riveissä.

Tällä hetkellä hän soittaa rumpuja The Damn United - rockyhtyeessä. Janne Ikonen on kotoisin Lieksasta, joten aktiivinen toiminta puhallinmusiikin parissa juontaa jo lapsuusvuosista. Hän aloitti muusikon uransa Lieksan Nuorisopuhallinorekesterin 2. tenoritorven soittajana ja jatkoi myöhemmin tuubistina. Yhteistyö LNPO:N ja Pielisen - Karjalan musiikkiopiston kanssa on edelleen vilkasta, minkä tuloksena on syntynyt useat Ikosen nuorisopuhallinorkesterisävellyksistä. Suurin osa hänen sävellyksistään onkin juuri puhallinorkesterille tehtyjä ja etenkin viime vuosina hän on säveltänyt paljon alkeisorkesterimateriaalia. Alkusysäyksen tälle antoi "teemasäveltäjyys" Ruskatrööttä 2000 -tapahtumassa Kiteellä. Janne Ikosen toistaiseksi suurin sävellystyö on "Näky" -musiikkinäytelmä sinfoniaorkesterille, kuorolle ja solisteille vuodelta 2001.
 
Jaakkola, Asmo s.1975
Opiskelee musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on myös opintoja orkesterinjohdossa sekä musiikkiteknologiassa. Parhaiten Asmo Jaakkolan muusikko-osaaminen tulee esiin klarinetin ja saksofonin soitossa.

Puhallinorkesterikokemusta Asmo on hankkinut mm. Puhkupilleissä ja Varusmiessoittokunnassa. Musiikilliset juuret Jaakkolalla on jazzissa.
Hänen tunnetuimmat teokset Jazz-yhtyeelle ovat "Asmosphere", "Kaislojen huojuessa" ja "Huomenna on poutasää". Lisäksi tuotannosta löytyy sovituksia sinfoniaorkesterille ja puhallinorkesterille.
 
Koskinen, Jyrki s. 1964 Janakkala
Aloitti musiikin opiskelun 5 vuotiaana, pianisti Agnes Thesleff´n oppilaana. Myöhemmin instrumentti vaihtui trumpetiksi, jota hän opiskeli aluksi isänsä johdolla. Vuonna 1980 Jyrki Koskinen aloitti ammattimaisen opiskelun Puolustusvoimien soittajakoulussa. Hänen trumpetinsoiton opettajana toimi Lauri Ojala.

Soitto-oppilastutkinnon suoritettuaan hän toimi soittajaupseerina Helsingin Varuskuntasoittokunnassa. Vuonna 1986 Koskinen siirtyi opetusupseeriksi Sotilasmusiikkikouluun ja opetti mm. sovitusta hyvin menestyksekkäästi.
Vuonna 1993 hän valmistui kurssinsa priimuksena sotilaskapellimestariksi. Kurssin jälkeen Jyrki Koskinen on toiminut Sotilasmusiikkikoulun kapellimestarina, Savon Sotilassoittokunnan päällikkönä (96-98) ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan päällikkö. Nykyään Jyrki Koskinen toimii Sotilasmusiikkikoulun johtajana Lahdessa.
 
Pasquet, Luis s. 1917
Luis Pasquet, yksi Uruquain tunnetuimpia kapellimestareita muutti Suomeen 1970-luvun alussa. Hän toimi aluksi kaksi vuotta Kansallisbaletin korrepetiittorina Helsingissä. Nykyisin hän asuu Lahdessa.

Luis Pasquet aloitti pianonsoiton opiskelun Salton konservatoriossa, josta hän siirtyi opiskelemaan sävellystä ja orkesterin johtoa Kolisherin konservatorioon, Montevideoon. Jo varhain hänen musiikilliset mieltymyksensä kohdistuivat impressionismiin, ekspressionismiin sekä jazziin. Hänen musiikkinsa onkin erittäin hienostunut sekoitus näitä kaikkia.

Montevideon television ja radion kapellimestarina toimiessaan Luis Pasquet johti loistokkaasti monia tyylilajeja yhdessä huippusolistien kanssa. Solisteina vierailivat mm. Josephine Baker ja Maurice Chevalier.

Jazz-musiikin saralla yksi hänen meriittinsä on valtaisan tyylimäärän hallinta: new orleans, chicago, dixieland, New Yorkin high-brow, swing, bebop ja cool. Näitä suuntauksia hän on toteuttanut mm. perustamassaan Davenport Five-kvintetissä. Davenport Five esiintyi yhdessä mm. Louis Armstrongin ja Ella Fitzgeraldin kanssa.

Luis Pasqueen tuotantoa ovat mm. Sarja vaskikvintetille, Kolme kappaletta puhallinkvintetille, Ranskalainen valssi, Uruqualainen neekeritanssi Candombe ja Viisi kappaletta pianolle, alttosaksofonille ja tuuballe ( Jazz in a walz, Bossanova, Bopology, Tropical air ja Charleston) sekä Kolme punaista tangoa (Tummanpunainen-, Antiikin punainen- ja Tulipunainen tango).
 
Viitasaari, Jukka s.1961
Rockahtava jyväskyläläinen luokanopettaja, säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten nuorisopuhallinorkesteri- sävellyksistään. Viime vuosina hän on laajentanut skaalaansa myös teoksilla amerikkalaistyyliselle suurelle puhallinorkesterille. Läpileikkaus Jukan tuotannosta löytyy Jyväskylän Konservatorion "Born in the Sauna" - CD:ltä.

Jukka Viitasaari luonnehtii sävellystyyliään "suomalais-kansalliseksi maailmanmusiikiksi", jolle esikuvana on ollut erityisesti Pekka Pohjola. Tärkeinä vaikuttajina ovat olleet kitaristi-säveltäjät Robert Fripp sekä Jimmy Page yhtyeensä Led Zeppelinin kanssa. Myös elokuvamusiikin vaikutusta ei voi kieltää. Moni sävellys on saanut alkunsa hyvästä nimestä, jonka ympärille on alkanut muodostua koko teos.

Jukan puhallinteokset voidaan jakaa karkeasti puhallinjytään ja erityisesti Ameriikan Poikien suosimaan agraari-musiikkiin.
(lähde; Puhallinmusiikki 1/98)